Marja-Leena Tiainen Khao Lakin sydämet


Khao Lakin sydämet on ollut lukulistallani siitä asti, kun kirjailija Marja-Leena Tiainen oli teoksellaan vuonna 2013 Savonia-ehdokkaana. Tiaisella on takanaan huikea ura ja kymmeniä kirjoja. Yhteistä on, että monissa lasten- ja nuortenkirjoissaan Tiainen tarttuu tärkeisiin, koskettaviin aiheisiin.

Intian valtameressä tapahtui maanjäristys 26.12.2004. Tästä aiheutui suuria tsunamiaaltoja, jotka iskeytyivät Kaakkois-Aasian rannoille aiheuttaen suurta tuhoa ja inhimillistä kärsimystä. Länsimaalaisittain yhdeksi tragedian vertauskuvaksi tuli suosittu turistikohde Khao Lak, jossa hävitys oli totaalista. Kaikkiaan tsunamissa kuoli 178 suomalaista, monet juuri Khao Lakissa. Yksi Tiaisen nuortenromaanin päähenkilöistä on viisitoistavuotias Emma, joka on menettänyt turmassa koko perheensä. Romaanissa Emma lähtee isoäitinsä, tätinsä ja tämän miehen kanssa etsimään hänet pelastanutta thaimaalaismiestä. Matkalla Emma tutustuu perheensä kanssa lomailevaan Venlaan sekä ruotsalaiseen Lukakseen, joka on myös kokenut tsunamissa suuren menetyksen.

Romaanin lähtökohdat ovat siis varsin rankat. Onneksi Tiainen käsittelee aihepiiriä kuitenkin nuorille sopivalla tavalla. Tsunamista on kulunut jo aikaa, ja vaikka tapahtumat nousevat Emman mieleen alati, on pahin suru kenties jo takana päin. Ainakin Emman ympärillä on rakastavia, turvallisia aikuisia. Tarina kulkee kuitenkin kahdella aikatasolla, ja välillä ollaan vuodessa 2004 Emman muistoissa. On raastavaa lukea perheestään eroon joutuneen lapsen hädästä ja ikävästä.

On mahdotonta edes kuvitella, miltä tuntuu menettää onnettomuudessa koko perheensä, joten on yhtä mahdotonta arvioida sitäkään, miten Tiainen omassa tulkinnassaan onnistuu. Romaanissa kuitenkin tulee hyvin esille Emman vierauden ja toiseuden tunne suhteessa Venlaan, niin sanottuun normaaliin tyttöön, jota suuret tragediat eivät ole kohdanneet. Emma arkailee tuoda taustaansa julki ja on toisaalta ehkä myös ikäistään kypsempi. Asioista on helpompi puhua Lukakselle, joka on kokenut samat asiat itsekin.

Kirjaa lukiessani aloin pohtia sitä, kuinka paljon Suomessa on ihmisiä, joiden arkea tsunami koskettaa edelleen ja tulee koskettamaan elämän jokaisena päivänä. Siksi Tiainen on valinnut erinomaisen aiheen kirjalleen. Emman tarinaa lukiessa vaikeaa aihetta ovat saaneet käsitellä niin tsunamin kokeneet nuoret kuin myös ne, joiden sukulaisissa tai kavereissa on tsunamin koskettamia henkilöitä.

Nyt, muutama vuosi kirjan ilmestymisen jälkeen, monet tsunamista selviytyneet lapset alkavat jo olla nuoria aikuisia tai ainakin aikuisuuden kynnyksellä. Khao Lakin sydämet ei kuitenkaan vanhene. Se kertoo nuorelle lukijalle sopivalla tavalla vuoden 2004 tapaninpäivän tapahtumista. Vaikka kyse on hyvin äärimmäisestä tragediasta, palautuu tämäkin tarina ihmisyyden perimmäisiin kysymyksiin: rakkauteen ja lähimmäisyyteen, menetyksiin, suruihin ja niistä selviytymiseen. Emman ja kaltaistensa suuri suru voi olla nuorelle avain omien lukittujen kipupisteiden avaamiseen.

Marja-Leena Tiainen: Khao Lakin sydämet
Tammi 2013
237s.

Kommentit

Suositut tekstit