AAPELI 100v kirjablogeissa

Huom! Tämän kirjoituksen lopussa linkit kirjabloggaajien Aapeli-postauksiin!


Aapelin eli Simo Puupposen syntymästä tulee tänään kuluneeksi 100 vuotta. Taloustarkastaja Kaarlo Puupposen ja Ilma Vilhemiina Tiitisen poika oli rakastettu pakinoitsija ja kirjailija, joka syntyi ja eli merkittävän osan elämästään Kuopiossa. Hän toimi Pohjois-Savo -lehden ja Savon Sanomien toimittajana. Viimeksi mainittuun hän alkoi kirjoittaa myös pakinoitaan Aapeli-nimellä. Muita hänen tunnettuja nimimerkkejään olivat Eräveikko, Sirkka, S.P., Syyrakki ja Unilukkari. Vuonna 1953 Puupponen muutti Helsinkiin, jossa hänen kirjailijan uransa jatkui. Vuonna 1959 Aapeli sai Eino Leinon palkinnon sekä Valtion kirjallisuuspalkinnon.

Aapelin tunnetuin teos on Pikku Pietarin piha, 1920-luvun kuopiolaiseen puukortteliin sijoittuva kertomus pihan asukkaista. Päähenkilönä on vastikään äitinsä menettänyt Pietari. Toinen merkittävä romaani on Siunattu hulluus, veijaritarina Rummukaisen veljeksistä, jotka lähtevät viemään nuorinta veljeään hullujenhuoneelle. Lapsille ja lastenmielisille Aapelin luoma Vinski taas on ehkä rakkain hänen hahmoistaan.

Aapelin kerrontaa on usein luonnehdittu sydämelliseksi ja humoristiseksi, hieman savolaiseksikin sananrieskan viännöksi, missä hyväntuulisesti myhäillen irvaillaan ihmisen vajavaisuudelle. Ehkä kaikista omimmillaan Aapeli on pakinoitsijana, josta hänen kirjailijan uransa lähtikin liikkeelle.

Aapelin teoksista on tehty myös lukuisia teatteri- ja elokuvasovituksia. Pikku Pietarin piha -elokuvassa kirjailija itse teki myös roolin Jumalana.

Hyvän tuulen voima
                                  

Kuopiosta löytyy Aapelin muistomerkki, Kari Juvan veistämä Hyvän tuulen voima. Se sijaitsee  Ollinpuistossa, kivenheiton päässä torilta, lähellä Aapelin lapsuusmaisemia. Veistoksessa vallaton poika kiikkuu puunoksassa, ilmentäen taiteilijan mukaan Aapelin monitahoista tuotantoa, huumoria ja lämmintä inhimillisyyttä.

Aapelin perintö on siirtynyt katukuvaan ilman, että keskiverto kaupunkilainen sen alkuperää edes tulee huomanneeksi. Torin (ja myös muistomerkin läheisyydessä) on ostoskuja Pikku Pietarin torikuja, jossa kesäaikaan ja joulun seutuun pääsee hieromaan kauppoja käsityöläisten kanssa vanhoissa hirsiaitoissa sijaitsevissa putiikeista. Kesäaikaan kujalla voi myös kohdata itsensä Pietarin, joka saattaa välillä pistää lauluksi. Modernimpaa kauppakulttuuria edustaa kauppakeskus Aapeli, joka sijaitsee aivan torin kulmalla. Kirjallisuuden sanomaa vie eteenpäin puolestaan Sanataidekoulu Aapeli, joka järjestää Pohjois-Savon alueella lasten ja nuorten sanataideopetusta, sanataidetyöpajoja kouluille, päiväkodeille ja muille yhteisöille sekä sanataideohjaajien koulutusta. Koska Aapelin pakinat olivat suosittuja ja hän oli myös kysytty puhuja seudun juhlissa ja tilaisuuksissa, ovat monet Aapelin sanonnat jääneet osaksi savolaista kielenkäyttöä.

Mainio paketti Aapeli-lisätietoa löytyy Kuopion kaupunginkirjaston Tuhannet tunteet -sivustolta.


Kirjabloggaajat haluavat muistaa Aapelin merkkipäivää lukemalla ja esittelemällä hänen teoksiaan.

Linkit bloggauksiin löytyvät täältä:





  • Amman lukuhetki: Siunattu hulluus 
  • Yöpöydän kirjat: Pikku Pietarin piha
  • Oksan hyllyltä: Koko kaupungin Vinski 
  • Kulttuuri kukoistaa: Meidän herramme muurahaisia 
  • Melkein rajalla: Siunattu hulluus 
  • Kaikkea kirjasta: Onnen pipanoita: Eli viisikymmentä juttua elämän aurinkoiselta puolelta
  • P.S. Rakastan kirjoja: Pikku Pietarin piha 
  • Kannesta kanteen: Pikku Pietarin piha 
  • Kirjakko ruispellossa: Alvari kananvahti
  • Kirjojen keskellä: Timonen ja muita tuttavia 
  • Desdemona: Kissa kissa kissa
  • Kommentit