Kirjakuvat 11.-16.

Joulu se tulla jollottaa! Tajusin juuri, että viikon päästä joulu onkin jo parhaimmillaan. Toivottavasti fiilistelen aatonaattoiltaa joululauluja kuunnellen ja kuusta ihastellen! Tosin meillä on perinteikkäästi usein käyty päivystyksessä ja apteekissa antibioottiostoksilla joulun kynnyksellä, joten enpä suunnittele turhia. Tosin jonkinlainen jouluperinne sekin.

Kuluneella viikolla olen jo lukenutkin likimain normaaliin malliin, joten saanemme ennen joulua ainakin yhden kirjapostauksen eetteriin. Sitä ennen kuitenkin näitä höpöhöpöpostauksia :) Ei vaineskaan, tällaiset kuvajutut on minusta tosi kivoja. Muutenkin olen hurahtanut viime aikoina Instagramiin, vaikka olen sitä käyttänyt jo pari vuotta. Viimeisen puolen vuoden aikana olen kuitenkin huomannut, että kuvien räpsiminen arkisista tilanteista auttaa näkemään kauneuden, hauskuuden ja ilon ihan pienissäkin jutuissa. Ja se ystävät, se jos mikä kohentaa elämänlaatua! Kokeilkaapa! 

11. Kirjaostoksilla
Melkein aina kun käyn Helsingissä, käyn Akateemisessa kirjakaupassa. Huomautettakoon, että läheskään aina en sentään osta mitään, vaikka perheeni on kyllä tottunut kirjatuliaisiin (toinen vakkari tuliaispaikka on lentoaseman Muumi-kauppa. Siellä vierailen myös likipitäen aina lentäessäni ja erityisesti silloin, jos en ole jostakin syystä ehtinyt käydä Akateemisessa). Kirjojen lisäksi minua viehättää liikkeen valo, avaruus ja arkkitehtuuri. Siitä pisteet Alvar Aallolle. Opiskeluvuodet Jyväskylässä saivat minut hyvin kyyniseksi hänen arkkitehtuurilleen, mutta Kirjatalossa hän on onnistunut.


12. Ensimmäiset lauseet
 Minulla(kin) on huojuva pino makuuhuoneessa ihanjustkohta lukuun tulossa olevia kirjoja. Tällä kertaa valitsin lukemisen karskisti ensimmäisten lauseiden perusteella. Tietääkö muuten joku, mistä kirjasta on kyse?



13. Värikästä
Olen jaotellut kaunokirjallisuushyllyni värien mukaan. Tykkään erittäin paljon tästä puna-kelta-vihreä-sinisestä osasta. Mustia ja valkoisia kirjoja onkin sitten suhteessa ihan liian paljon.



14. Kesken jäänyt
Anna Karenina. Ykkösosan luin ja sitten annoin periksi. Minusta teos oli yllättävän ihmissuhdekoukeroinen. Jälkeen päin ajateltuna, mitä muuta se nyt juonen tuntien voisikaan olla? :) Ajoitus oli selkeästi väärä.



15. Kirja ja kuppi kuumaa
Tämänkertainen työprojekti alkaa olla kohta valmis. Tulevan vuoden kuviot ovatkin sitten taas ihan apposen avoinna. Olen kuitenkin huomannut, että alan pikku hiljaa tottua sekatyöläisen elämään, enkä stressaa turhia. Luotan siihen, että tekevälle riittää töitä ja että kivoja juttuja odottaa edessäpäin. Töissä tarjottiin glögiä ja jo vain se maistui. Tykkään muuten tosi paljon tästä valkoisesta työpöydästä, se on likimain ainoa paikka, jossa saa otettua tähän aikaan vuodesta kirkkaita ja valoisia kuvia!



16. Uusi lisäys hyllyyn
Mieheni soittaa minulle keskellä työpäivää tosi harvoin. Viime viikolla ollessani työmatkalla privapuhelin kuitenkin soi (kesken koulutuksen!). Vastoin tapojani vastasin, sillä olin ihan varma, että jommalla kummalla lapsella on pää halki tmv. Mutta asia olikin tämä: alehyllystä oli löytynyt Kerjäläisprinsessa (viimeinen kappale) ja mieheni kysyi noukkisiko sen talteen. Kyllä nyt nousi pisteet! Jatkossa kuitenkin maltan odottaa seuraavaan taukoon asti ja soitan vasta sitten takaisin :)



Valoa joulunaluspäiviin! Kohta lähdetään taas kevättä kohti kulkemaan!

Kommentit

  1. Ihania kuvia, Amma! Täälläkin pitää vielä todeta se, että kyllä sinulla on ihana mies. Tuollainen nyt lasketaankin melkein hätätapaukseksi, on Kerjäläisprinsessa niin ihana kirja! ;)

    VastaaPoista
  2. Nämä kuvapostaukset on tosiaan kivoja :) Tuo aloituslause kuulostaa jotenkin tutulta, mutta en kyllä saa mieleeni mistä kirjasta se voisi olla. (Kirjoitan lukemieni kirjojen ensimmäisen ja viimeisen lauseen vihkomuotoiseen lukupäiväkirjaani, niitä on kiva selailla jälkikäteen.) Wau, pisteet miehelle kivasta kirja-ajatuksesta :)

    VastaaPoista
  3. Kivoja kuvia taas, Amma! Akateeminen on aivan ihana, voisin viettää siellä tunteja! Se on jotenkin paljon tunnelmallisempi kuin Suomalainen kirjakauppa. Minä olen tosiaan lukenut Anna Kareninan sellaisrna jättimäisenä pokkarina, jonka lukemiseen meni hetki aikaa mutta pidin paljon. Ihmissuhdekoukerot ovat hankalia ja kun jokaisella on viisi erilaista nimeä, niin henkilöistä menee pakostakin välillä sekaisin;) Ja tuttu ongelma, missään ei saa tähän vuodenaikaan valoisia ja tarkkoja kuvia, kun on vain niin pimeää. Pisteet miehelle kirjasta!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti