Oona Pohjolainen: Äkkimakea
Joitakin viikkoa sitten kirjasomekuplani kuohahti, kun Hesari julkaisi arvion Oona Pohjolaisen tuoreesta romaanista Äkkimakea. Arttu Seppäsen kirjoittama arvio tuntui aika puolivillaiselta ollakseen maan merkittävimmän aikakauslehden kulttuurikritiikkiä. Kirjoitus sisälsi useampiakin kulmakarvoja kohottavia kohtia (kuten oudot viittaukset kirjan markkinointiin, tai sanomattakin on selvää -fraasin "kömpelyyteen") mutta ennen kaikkea olen loputtoman kyllästynyt siihen, että viihdekirjallisuutta a) ei juurikaan arvioida "vakavasti otettavissa" medioissa b) silloin kuin arvioidaan, kuten nyt, kritiikki on asiantuntematonta. Seppänen kirjoittaa: Metoon jälkeisenä aikana viihdekirjallisuutta ja niin sanottua chick litiä on pyritty arvottamaan uudelleen. Genren sisällä on myös pyritty sisällyttämään sokeriseen juonivetoisuuteen yhteiskunnallisesti painavia teemoja. ja tulee samalla paljastaneeksi , ettei hän todennäköisesti ole lukenut juurikaan viihdekirjallisuu
.jpg)
